Krillistä on tullut haluttu ainesosa monissa ravintolisissä, koska se sisältää runsaasti omega-3-rasvahappoja ja erittäin tehokasta antioksidanttia astaksantiinia.
Jotkut meistä ovat edelleen skeptisiä krillikalastukseen. Yksi jäljellä olevista huolenaiheista on, miten se vaikuttaa Etelämantereen ekosysteemiin.
– Ymmärrämme sen erittäin hyvin, ja se oli yksi niistä asioista, joka oli tärkeä myös meille, kun aloitimme Polarkrillillä, kertoo Vitamailin toimitusjohtaja Daniel Sandvik.
– Koska krilli on lähellä ravintoketjun pohjaa, monet pelkäävät, että krillikalastus häiritsee ekosysteemiä. Tosiasia on, että tämä kalastus on yksi tiukimmista ja kestävimmistä koko maailmassa, Sandvik jatkaa.
Valaan ruokaa
Etelämantereen krilli on uurteisvalaiden suosikkiruokaa. Uurteisvalaat on valasperhe, johon kuuluvat muun muassa ryhävalas, seitivalas ja sinivalas.
Voi vaikuttaa oudolta, että sinivalas, maailman suurin nisäkäs, käyttää ravinnokseen pientä äyriäistä, jonka koko on 4–6 cm. Mutta asia on helpompi ymmärtää, kun ajatellaan, että sinivalas voi syödä jopa yhden tonnin krilliä päivässä ateriakseen ja yksi yksilö voi kuluttaa jopa 3,6 tonnia krilliä päivässä.
On arvioitu, että maailman valtamerivalaat syövät noin 50–60 prosenttia maailman krillikannasta vuosittain.
Vertailun vuoksi me ihmiset kalastamme noin. 0,04% krillikannasta.
Kestävä krillikalastus
Krillikalastus tapahtuu pääasiassa Etelämerellä, ja sitä sääntelee organisaatio CCAMLR (Commission for the Conservation of Antarctic Marine Living Resources).
Etelämantereen krillipopulaation biomassa on noin. 500 miljoonaa tonnia – kaksi kertaa enemmän kuin kaikki ihmiset maan päällä. N. 60 miljoonaa tonnia on alueella, jolla kaupallinen krillikalastus on laillista. Arvioiden mukaan noin 10 prosenttia voidaan kalastaa vuosittain aiheuttamatta vaaraa kannalle.
Tämä kiintiö on 60 kertaa suurempi kuin mitä tosiasiallisesti kalastetaan vuodessa. Krillikalastus on siksi erittäin kestävää.
Tämän vahvistaa myös (WWF):
–CCAMLR arvioi ennalta varmuuskannan olevan 8,6 miljoonaa tonnia, joten nykypäivän saaliit ovat hyvin kestävän määritelmän mukaisia, WWF).